Täällä oli siis kaksi järjestelmää rinnakkain. Naapurikylät saattoivat näin maksaa eri järjestelmän mukaan jos olivat olleet veron syntyaikana vakiintuneita tai uudisasumuksia. Jako pysyi muuttumattomana 1500-luvulle, jolloin verot otettiin kirkolta kruunulle ja merkittiin voutien tilityksiin. Tuossa tilanteessa syntyi tutkittavaksemme dokumentteja, joista saadaan kylien asutukselle tietyn vaiheen ajoitus. Enemmistö maakunnan pitäjistä kuului kahden oikeuden alueeseen, koska pitäjän syrjäkulmat keskusseutuihin verrattuna olivat myöhempää asutusta.

Historiantutkijat ovat todenneet, että kylät, joissa kirkko oli määrännyt ko. veron maksettavaksi rukiina, on perustettu vuoteen 1300 mennessä, ja kylät, joiden verot piti maksaa voina, on perustettu 1300-luvulla tai myöhemmin keskiajalla. Edellisiä nimitetään suomalaisen oikeuden kyliksi ja jälkimmäisiä ruotsalaisen oikeuden kyliksi. Oikeus oli kirkon, ei kylän.

Oikeuksien välinen ero on ilmeisesti alkujaan perustunut todellisiin kielirajoihin, mutta ruotsalainen oikeus on vähitellen levinnyt suomenkielisillekin alueille kuten Laitilaan, kun kruunu aloitti 1200-luvun lopulla järjestelmällisen asuttamisen mm. verohelpotuksin. Korpiseudun uudisraivaaja pystyi paremmin maksamaan veronsa voina kuin rukiina, koska karjatalous tuotti helpommin ylijäämää, josta osa liikeni veroihin. Uudisasutus perustui paljolti luonnonniittyjen hyväksikäyttöön ja karjatalouteen. Verotuksessa ratkaiseva oli talousmuoto, verotuksen tarkoituksenmukaisuus, ei kansallinen raja. Nuorempien, ruotsalaisen oikeuden kylien nimissä on ekologista informaatiota enemmän kuin suomalaisen oikeuden nimissä, jotka perustuvat usein henkilönnimiin.

Kaikki Laitilan esihistorialliset kylät olivat tietysti suomalaisen oikeuden kyliä. Sen lisäksi seuraavat seitsemän kylää ajoitetaan veronmaksutavan mukaan varhaiskeskiaikaisiksi: Kostiainen, Syttyvä, Sillantaka, Koukkela, Haukka, Suontaka ja Vaimaro.

Muutama poikkeuskin suomalaisen oikeuden kyissä on: Vahantaka, Kouma ja Lausti eivät ainakaan Hannu Salvin käsityksen mukaan ole syntyneet vielä 1100 – 1200 –luvulla, vaan myöhemmin. Suomessa on todettu tapahtuneen siirtymistä ruotsalaisesta oikeudesta suomalaiseen, joten kaikki myöhäiskeskiajalla tavattavat suomalaisen oikeuden pikkukylät eivät ole varhaiskeskiaikaisia.