LAITILAN KYLÄT-PITÄJÄ-KUNTA-KAUPUNKI

Laitilan kaupunki sijaitsee Varsinais-Suomen pohjoisosassa, historiallisen Vakka-Suomen sydämessä. Laitilan kaupungin pinta-ala on 545 km², josta on vettä 14 km². Laitilan läntisimmistä pisteistä on meren rantaan matkaa kolmesta neljään kilometriin. Laitilan lounaista osaa halkoo nyt jo kapeaksi käynyt Sirppujoki, joka on jäänne Laitilan vanhimman kyläasutuksen kannalta oleellisesta merenlahdesta. Laitilan halki luoteesta kaakkoon kulkee jääkauden sulamisen aikana muodostunut pitkittäisharju, ns. Laitilanharju. Suhteellisesta mataluudestaan huolimatta se on ollut tärkeä tekijä kivi- ja rautakautisen asutuksen sijoittumisen kannalta. Ennen maa-aineslain voimaantuloa (1982) soranotto on monin paikoin tuhonnut harjuja ja niillä olevia muinaisjäännöksiä.

Laitilan kaupungin alue jakautuu 46 maarekisterikylään. Niiden lisäksi on muutamia kylämäisiä asutuskeskittymiä, jotka eivät ole itsenäisiä kyliä; tällaisia ovat Laitilan ja Pappilan kylien takamaihin kuuluva karjalaisen siirtoväen Pirttikylä, Laitilan kylän takamaihin kuuluva Vuohenmaa, Untamalan kylään alueeseen ja osaksi Pyhärannan kuntaan kuuluva Ropa, Suontaan, Malvon ja Padon aluetta oleva Silo ja Laitilan kylän, Pappilan, Palttilan ja Syttyvän takamaihin kuuluva Toma. Kaupungin keskustaajama, kirkonkylä, on virallisesti Laitilan kylä.

Nykyisen Laitilan kylistä lähes kaikki ovat syntyneet – ainakin yksinäistaloina – keskiajan loppuun,  noin 1500-luvun alkuun mennessä. Maarekisterikylinä tätä nuorempia ovat Hartikkala, Krouvi, Niemi, Pappila ja Tuuna. Vanha kyläasutus on hakeutunut suotuisille maastonkohdille pienten moreenimäkien rinteille tai harjukummuille. Yleisesti puhutaan kylänmäestä, vaikka korkeusero lähipeltoihin olisi vain muutamia metrejä.

Laitilan kehitys on kulkenut esihistoriallisten muinaispitäjien kautta keskiaikaiseen kirkkopitäjään ja 1400-luvun hallintopitäjään – niiden alue ei ole yhtenevä. Laajasta Laitilan emäseurakunnasta ovat eronneet vuonna 1639 Pyhämaa, johon kuului nykyinen Pyhäranta, ja Hinnerjoki 1864. Kodisjoki itsenäistyi kunnallisesti vuonna 1869; saarnahuonekuntana se kuuluu edelleen Laitilan seurakuntaan. Hinnerjokeen kuulunut Kivijärven kylä liitettiin Laitilaan, kun muu Hinnerjoen kunta liittyi Euraan vuonna 1972. Laitilan kunta perustettiin vuonna 1868 ja kaupungiksi se muuttui 1986.

Laitilan kylien varhaisvaiheet -sivusto käsittelee nykyisen Laitilan kaupungin alueella olevien 1500-luvun alkuun mennessä syntyneiden kylien alkuvaiheita ja kylien nimien etymologiaa, erilaisia tulkintoja. Milloin kylän nimi esiintyy asiakirjassa ensi kertaa ja millaisessa muodossa? Kylien historian käsittely rajoittuu lähinnä esihistoriallisen ajan loppuun ja keskiaikaan. Käsittelyn pohjana on Hannu Salvin pro gradu –työ Laitilan asutus esihistoriallisen ajan lopulla ja keskiajalla. Ajoitukset perustuvat ko. tutkimukseen. Lisäksi on mainittu kylissä olevat, ennen vuotta 1713 nykyiselle omistajasuvulle tulleet tilat Laitilan historian I osan (Ella Kivikoski – Olavi Koivisto 1969) s. 574 mukaan. Lähdekirjallisuus on lueteltu omassa luvussaan.