Etusivu

TÄSTÄ LÖYDÄT OMAN KYLÄSI:

Vanhimmat kylät

Muut esihistorialliset kylät

Alkavan keskiajan kylät

  - Haukka
- Kostiainen
- Koukkela
- Sillantaka
- Suontaka
- Syttyvä
- Vaimaro

1300-luvun kylät

1400-luvun kylät

 

Laitilan Oppaat ry 2006
Teksti Jukka Vehmas


 

SYTTYVÄ

Syttyvä eli Syttyä on harvinainen paikannimi, Laitilan murteella Sytvä. Kylän alueella on Palmusen Myllymäki, josta on tutkittu kansainvaellusajalle (400 – 550 jKr.) ajoittuva kalmisto, seitsemän pyöreää kivilatomusta. Esa Saari arvelee, että kalmiston osoittama talo on saanut asukkaansa Laitilan kylästä, Kansakoulumäen kalmiston tuntumasta. Läheisen Vennon talon maalta tunnetaan merovinkiaikainen (550-800) kalmisto, joka on voinut kuulua samalle talolle, ehkä myös rakennuksenpohja. Alueen asutuksen jatkumisesta merovinkiajan jälkeen ei ole tietoa.

Vuoden 1540 maakirja ei mainitse Syttyvää, ja Hannu Salvi päätteleekin, että Syttyvä olisi varhaiskeskiajalla irtautunut Laitilasta omaksi kyläksi. Verotus on tapahtunut suomalaisen oikeuden mukaan. Vuoden 1560 ruokalisäluettelosta nähdään Syttyvässä olleen kaksi taloa. Hopeaveroluettelo vuodelta 1571 antaa tarkempaa tietoa: toinen oli kuninkaan lampuotitila ja toinen veroa maksamaton rälssitalo. Kylän nimen varhaisin maininta vuodelta 1431 on Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa: Syttis. Salvin mukaan Turun kaniikki Tord Andersson luovutti silloin piispalle ja tuomiokirkolle tilansa Syttyvässä. Muodot Sytio ja Syttio ovat 1500-luvulta.

 


Palmusen Myllymäessä on kansainvaellusajan kalmisto. Kuva Piia Allén.


Vennon talossa on asunut 1700- ja 1800-luvulla säätyläisiä. Kuva Piia Allén.

Sakari Hinneri arvelee, että Syttyä tulee sanasta syttymä, joka viittaisi moninaiskäyttöalueen varppen kaskivaiheeseen. Varppen pähkinäpensaslehto on Syttyvän ja Laitilan kylien välissä. Syttymä olisi sama kuin poltettu varpe.

Anna-Leena Siikala mainitsee Muinaisrunot ja todellisuus –kirjassa Vennon talon nimen mahdollisena kalevalaisena nimenä: ”joivat Unto, joivat Vento”.