SYTTYVÄ
Syttyvä eli Syttyä on harvinainen
paikannimi, Laitilan murteella Sytvä. Kylän alueella on Palmusen
Myllymäki, josta on tutkittu
kansainvaellusajalle (400 – 550 jKr.)
ajoittuva kalmisto, seitsemän pyöreää kivilatomusta. Esa Saari
arvelee, että kalmiston osoittama talo on saanut asukkaansa
Laitilan
kylästä, Kansakoulumäen kalmiston tuntumasta. Läheisen Vennon talon
maalta tunnetaan merovinkiaikainen (550-800) kalmisto, joka on
voinut kuulua samalle talolle, ehkä myös rakennuksenpohja. Alueen
asutuksen jatkumisesta merovinkiajan jälkeen ei ole tietoa.
Vuoden 1540 maakirja ei mainitse Syttyvää, ja Hannu Salvi
päätteleekin, että Syttyvä olisi varhaiskeskiajalla irtautunut
Laitilasta omaksi kyläksi. Verotus on tapahtunut
suomalaisen
oikeuden mukaan. Vuoden 1560 ruokalisäluettelosta nähdään Syttyvässä
olleen kaksi taloa. Hopeaveroluettelo vuodelta 1571 antaa tarkempaa
tietoa: toinen oli kuninkaan lampuotitila ja toinen veroa maksamaton
rälssitalo. Kylän nimen varhaisin maininta vuodelta 1431 on Turun
tuomiokirkon Mustassakirjassa: Syttis. Salvin mukaan Turun kaniikki
Tord Andersson luovutti silloin piispalle ja tuomiokirkolle tilansa
Syttyvässä. Muodot Sytio ja Syttio ovat 1500-luvulta.
|
Palmusen
Myllymäessä on kansainvaellusajan kalmisto.
Kuva Piia Allén.
Vennon talossa on asunut 1700- ja 1800-luvulla säätyläisiä.
Kuva Piia Allén. |
Sakari Hinneri arvelee, että Syttyä tulee sanasta syttymä, joka
viittaisi moninaiskäyttöalueen varppen kaskivaiheeseen. Varppen
pähkinäpensaslehto on Syttyvän ja Laitilan kylien välissä. Syttymä
olisi sama kuin poltettu varpe.
Anna-Leena Siikala mainitsee Muinaisrunot ja todellisuus
–kirjassa Vennon talon nimen mahdollisena kalevalaisena nimenä:
”joivat Unto, joivat Vento”.
|