VAIMARO

Laitilan kolmanneksi suurin kylä 1500-luvulla oli ison Otajärven tuntumassa oleva Vaimaro, jossa oli 15 taloa. Suuresta taloluvusta ja rukiissa maksettavasta verosta päätellen kylän täytyy olla vanha; syntyajaksi voisi olettaa 1100-lukua. Pronssikauden hiidenkiukaita Vaimarossa on lukuisa määrä. Matinmaan linnavuorten käyttötarkoituksesta ei ole löytöjen puuttuessa täyttä varmuutta, mutta Unto Salon teorian mukaan niitä voitaisiin pitää Soukaisten-Valvon muinaispitäjän linnoina. Jukka Luoto mainitsee ne Muinainen Kalanti –kirjan muinaislinna-artikkelissaan pakolinnoina, joissa on selkeät muurirakennelmat. Vuorten välistä on ehkä kulkenut vesiväylä.

Rautakauden asutuksesta Vaimarossa ei ole toistaiseksi arkeologisia todisteita. Silmämääräisesti tarkasteltuna kyläryhmästä lounaaseen oleva mäenrinne vaikuttaa mielenkiintoiselta alueelta, jolta voisi odottaa rautakautisia löytöjä. Kylän suuri koko tuntuisi edellyttävän rautakauden lopulle ulottuvaa asutushistoriaa. Olavi Koiviston mukaan vanhoja sukutiloja ovat Uotila (sama suku vuodesta 1628) ja Yli-Uotila (1655).

Vaimaro oli isonjaon aikaan oma jakokuntansa. Hannu Salvi asettaa kysymyksen, onko Vaimaro kuulunut aikaisemmin Valvon jakokuntaan ja saanut sieltä asukkaansa. Valvon jakokunta olisi näin muodostanut Valkojärvestä alkavan kiilan pitäjän pohjoisrajoille asti, ehkä kauemmaksikin. Tähän muinaispitäjään kuuluneilla kylillä oli ulko-omistuksia Rauman merenranta-alueilla, mm. Hanhisissa. Veijo Kaitanen toteaa Vaimaron olleen varhaiskeskiaikaisen, Valvosta Kodisjoen kautta Rauman suuntaan johtaneen ratsupolun varressa. Matti Vakkilainen kutsuu tätä kulku-uraa Meritieksi.

Ensi kerran kylän nimi esiintyy vuonna 1540 muodossa Vaimarois. Vanhassa murteessa on puhuttu Vaivaroisten kylästä. Arvo Meri rinnastaa tämän virolaiseen paikannimeen Vaivara. Jouko Vahtolan mukaan Vaimaron nimen taustalla saattaa olla germaaninen henkilönnimi Vadomarius, Wadamir tai Weinmar. Sakari Hinneri ei yhdistä Vaimaroa vanhojen niittyjen aro-nimitykseen siitä huolimatta, että naapurikylässä Padolla on sellaiset paikat kuin Kitiaro, Honkaro ja Ruostaro.

Kylän monien järvien nimet antaisivat myös aihetta pohdiskeluun: Hilttiö? Sarkonjärvi? Väliasemassa olevan Vaheveden nimi viittaa viron kieleen. Otajärven Haltriluodossa on Laitilan, Pyhärannan ja Kodisjoen yhteinen rajapiste.