Vaimaro oli isonjaon aikaan oma
jakokuntansa. Hannu Salvi asettaa
kysymyksen, onko Vaimaro kuulunut aikaisemmin Valvon jakokuntaan ja
saanut sieltä asukkaansa. Valvon jakokunta olisi näin muodostanut
Valkojärvestä alkavan kiilan pitäjän pohjoisrajoille asti, ehkä
kauemmaksikin. Tähän muinaispitäjään kuuluneilla kylillä oli
ulko-omistuksia Rauman merenranta-alueilla, mm. Hanhisissa. Veijo
Kaitanen toteaa Vaimaron olleen varhaiskeskiaikaisen, Valvosta
Kodisjoen kautta Rauman suuntaan johtaneen ratsupolun varressa.
Matti Vakkilainen kutsuu tätä kulku-uraa Meritieksi.
Ensi kerran kylän nimi esiintyy vuonna 1540 muodossa Vaimarois.
Vanhassa murteessa on puhuttu Vaivaroisten kylästä. Arvo Meri
rinnastaa tämän virolaiseen paikannimeen Vaivara. Jouko Vahtolan
mukaan Vaimaron nimen taustalla saattaa olla germaaninen
henkilönnimi Vadomarius, Wadamir tai Weinmar. Sakari Hinneri ei
yhdistä Vaimaroa vanhojen niittyjen aro-nimitykseen siitä
huolimatta, että naapurikylässä Padolla on sellaiset paikat kuin
Kitiaro, Honkaro ja Ruostaro.
Kylän monien järvien nimet antaisivat myös aihetta pohdiskeluun:
Hilttiö? Sarkonjärvi? Väliasemassa olevan Vaheveden nimi viittaa
viron kieleen. Otajärven Haltriluodossa on Laitilan, Pyhärannan ja
Kodisjoen yhteinen rajapiste.
|