Etusivu

TÄSTÄ LÖYDÄT OMAN KYLÄSI:

Vanhimmat kylät

  - Valko ja Soukainen
- Untamala
- Laitila - kirkonkylä
- Salo
- Kodjala

Muut esihistorialliset kylät

Alkavan keskiajan kylät

1300-luvun kylät

1400-luvun kylät

 

Laitilan Oppaat ry 2006
Teksti Jukka Vehmas


 

SALO

Untamalaan asti ulottuvan pitkän merenlahden rantamat tarjosivat asuinpaikkoja eri puolilta, lähinnä Skandinaviasta tulleille uudisasukkaille. Nykyinen Salon kylä on merkittävistä arkeologisista löydöistä päätellen saanut alkunsa samoihin aikoihin Untamalan ja Laitilan kanssa eli ajanlaskun vaihteen jälkeen.

Kuuluisasta Sonkkilan kalmistosta on löydetty mm. Rooman valtakunnan alueelta peräisin oleva pronssinen viinikauha sekä kullan ja hopean seoksesta, elektronista tehty sormus. Esineet osoittavat huomattavaa, ehkä päällikölle kuuluvaa varallisuutta. Unto Salo arvelee, että uudistalon perusti 100-luvulla Itä-Ruotsista tai Gotlannista saapunut miesryhmä. Karkeaa keramiikkaa olevat hautauurnat viittaavat alkuperäisväestöön. Hautamuoto on ns. kärsämentyypin palokuoppahauta.

Nuoremmalta roomalaisajalta (200-400 jKr.) kalmistosta ei ole löytöjä. Kansainvaellus- ja merovinkiajalla Sonkkilan kalmiston käyttö jälleen jatkuu vuoden 800 tienoille. Poikkeuksellinen polttokalmistossa on noin vuoteen 600 ajoittuva ruumishauta. Muita kalmistoja Salossa olivat rautakauden keskivaiheilla Kudilan Susihaka ja Seikolan Suulinmäki. Asutus on lisääntynyt: 400-500-luvulla: taloja näyttäisi olleen kolme. Merovinkiajalla kuvaan tulee vielä Kudilan Miilunpohjan kalmisto.

Kalmistolöydöistä päätellen Salon kylän asutus on jatkunut läpi rautakauden viikinkiajalle (800-1050) asti. Viime vuosina kylän keskellä oleva laaja muinaispeltoalue on ollut tutkijoiden kiinnostuksen kohteena; siitä löytyi myös kuppikivi. Muinaisjäännös on lajissaan maamme edustavin. Pellot koostuivat suorakaiteisista saroista, joiden reunuskiveykset ovat ruotsalaispiirteitä. Maata on radiohiiliajoitusten mukaan viljelty kahdessa vaiheessa, vuosina 350-600 ja uudelleen 1010-1250. Ensimmäisen vaiheen pelto lienee Sonkkilan kalmiston väen pelto. Parin hehtaarin alue on riittänyt yhden talon tarpeisiin. Ruotsalainen traditio kylässä jatkui. Erillisen pellon nimitys ”tahdon”, ”tahtoma”, viittaa sekin muinaisruotsiin.

 


Rautakautinen muinaispelto on nykyään laitumena. Kuva Virpi Rantala.


Kudilan talo. Kuva Virpi Rantala.


Kuva Piia Allén.

Vuonna 1454 asiakirjalähteessä esiintyy henkilö Lassi Salost. Arvo Meren mukaan Lounais-Suomen Salo-nimiset paikat ovat olleet alkuaan isoja metsäisiä saaria, jollainen Laitilankin Salo on ollut asutuksen alkaessa. Kylän nimi on suomalainen, kun Laitilan rautakautisten kylien nimet yleensä ovat skandinaavisperäisiä. Skandinaavista nimistöä kylässä edustanee Alhetinmäki.

Salossa asui vuonna 1540 maakirjan mukaan 12 veroa maksavaa isäntää. Hannu Salvin mukaan Salo on kuulunut kalantilaiseen Sannaisten jakokuntaan mutta on varmaankin alkujaan ollut jakokunnan kantakylä, josta asutus on levinnyt rannikolle päin.