VEKKA

Pienen Vekkan kylän alku sijoittuu Hannu Salvin otaksuman mukaan 1400-luvun alkupuolelle. Yksinäistalona se esiintyy kirjoitettuna 1508 Wecka godz. Vuonna 1555 puhutaan jo kylästä: Vekas by. Vekka kuului yhdessä Kaariaisten, Haaron ja Ytön kanssa Kaukolan jakokuntaan, mikä viittaa asutuksen tulosuuntaan.

Kirjoissa Muinaisrunot ja todellisuus ja Suomalainen šamanismi Anna-Leena Siikala lukee Vekkan kuuluvaksi Kaukamois-, Ahti- ja Kullervo-runostojen nimiin, joita löytyy tiheä ryväs Laitilan – Kalannin alueelta. Hän esittää kysymyksen, voisiko Vekka olla ns. kulumamuoto vekara-sanasta (veitikka), kuten Arvo Meri on arvellut.

Kylän oman perimätiedon mukaan Vekka-nimi tulee ruotsin sanasta vecka, joka tarkoittaa
viikkoa. Nimi kertoisi ajasta, jolloin Vekkan
alue kuului Laitilan kylän Hartikkalan kartanolle, siis suunnilleen 1400-1500-luvuista. Kartanon väeltä kului näet kesäisin viikko aikaa heinä-
töissä Vekkan laajoilla niityillä Ketunjoen varressa. Peltoalueen nimi Rautsuo viittaa suomalmin nostoon. Vekkan alueeseen on liittynyt taloudellisia intressejä ilmeisesti rautakaudelta lähtien, jolloin lähin asutus oli Laitilan ja Syttyvän kylissä.

Vanhoissa asiakirjoissa kylän nimi on usein muodossa Wecka (1700-luvun kartassa
Weckas frälsehemma). Nimen taivutusmuo-doissa onollut vaihtelua: esim. genetiivimuoto Vekan, Vekkaan tai Vekkan. Viimeksi mainittu on vakiintunut käyttöön.