KATINHÄNTÄ

Laitilan suurin ruotsalaisen oikeuden kylä 1540-luvulla oli Katinhäntä: 12 verotettavaa. Se oli nykyisen Laitilan alueen neljänneksi suurin kylä Untamalan, Seppälän ja Vaimaron jälkeen. Kylä sijaitsee syrjässä, kuitenkin vanhan talvitien varrella. Kylän vanhin sukutila on Ettala, samalla suvulla vuodesta 1628.

Ensimmäiset merkit ihmisestä Katinhännässä ovat kivikauden lopulle ajoittuvat esineet, mm. vasarakirves. Katinhännässä on Laitilan ja Mynämäen raja, joka on rautakauden lopulla ilmeisesti ollut myös kahden maakunnan, Kalannin ja Suomen raja, kuten Unto Salo on päätellyt paikannimistä Suomensaari ja Suomenperä. Suomensaaressa, rajan pinnassa, on useita pieniä arvoituksellisia kiviröykkiöitä, joilla saattaa olla yhteyttä rautakauden alkupuolen metallinvalmistukseen.

Katinhäntä on Laitilan jakokunnan äärialuetta, tärkeää nautinta-aluetta, joka on ilmeisesti asutettu Laitilan suunnasta. Alueella on ennen sen soistumista ollut monia järviä, joilla on käyty Kalannista ja Mynämäeltä asti. Niinjärven nimi viittaa lehmukseen ja niinenottoon. Lähellä on myös Käreimäki, Laitilan muinaispitäjän käräjäpaikaksi tulkittu, jolloin nimi palautuisi kylän asuttamista edeltävään aikaan.

Miksi Katinhännästä kehittyi nopeasti suuri kylä? Sakari Hinneri selittää asiaa edullisella maaperällä, hyvälaatuisilla multamailla. Peltoa oli helppo raivata luonnonniityille ja vieressä olivat laajat metsät, joista sai tarveaineita kylän monipuoliseen puuastiatuotantoon. Katinhännässä puuastioiden tuotanto oli tiettävästi Laitilan kylissä merkittävintä ja pisimmälle erikoistunutta.