Vaha tarkoittaa isoa siirtolohkaretta. Vahantaka on muutamien kivilohkareiden takana Valkojärven suunnasta katsottuna – kivet eivät tosin ole mitenkään erikoisen suuria. Virossa on Vahaküla, vahalla sama merkitys kuin suomessa. Vahantaka on ollut varhaiskeskiaikaisen tien varrella. Asutus on syntynyt 1900-luvulla kuivatetun, laakearantaisen Peräjärven rantamaisemiin. Umpeenkasvanut Peräjärvenleijas on Sakari Hinnerin mukaan tuottanut mm. ruokoa sekä rehuksi että kateaineeksi.

Kun Vahantaka on suomalaisen oikeuden kylä, sen syntyaika voi olla varhaisempi kuin 1300-luku. Ainoat muinaisuuteen viittaavat seikat kylässä ovat pystyseinäinen kuppikivi – Ella Kivikosken mukaan epävarma - ja Linnanmäki-niminen loiva kumpu metsässä, mutta niillä ei ole tässä kohtaa todistusarvoa. Esa Saari toteaa Vahanataan kuppikiven olevan samalla linjalla kuin Untamalan kuppikivet.

Kylä on ilmeisesti vanhan Valvon tytärkylä, jonka kanssa se oli samassa jakokunnassa. Rauman lähellä oleva Hanhisaari oli kuulunut Vahantaan kylälle merellisenä nautinta-alueena. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Vahantakana oli kuusi taloa, jotka olivat hyvin samankokoiset,.mikä viittaa asutuksen suhteelliseen nuoruuteen. Varhaisin maininta kylästä on vuodelta 1455: Wahantaka. 1580-luvun alussa nimismiehen asumapaikka oli valtatien varressa Vahantakana, kun aikaisempi nimismieskylä Kaukola oli palanut maan tasalle.