NÄSTI

Kivikauden Nästinristin ”kylästä” on tuhansien vuosien matka nykyisen kylän syntyyn. Laaja ranta-asuinpaikka lienee ollut kampakeraamisella kivikaudella käytössä satoja vuosia. Merkittävin löytö paikalta oli irtokivi, johon oli punamullalla maalattu verkkokuvio. Nästistä on saatu irtolöytöinä myös vasarakirveitä. Rautakauden lopulta, viikinkiajalta (800-1050), Nästistä on löydetty hevosenkenkäsolki.

Hannu Salvi ajoittaa Nästin synnyn 1400-luvun lopulle. Vuoden 1540 maakirja mainitsee kylän nimeltä Nästis, jossa oli kaksi taloa. Kylä oli Kodjalan jakokunnan äärialuetta. Sakari Hinnerin mukaan Nästi tarkoittaisi helppokulkuista maastoa.

Tällä vuosisadalla Nästistä on erotettu Krouvin kylä, jonka asutus on ryhmittynyt lähelle 1600-luvulta juontuvaa, edelleen olemassa olevaa kestikievaria. 1650-luvulta olevassa Hans Hanssonin kihlakunnankartassa ei ole merkitty tietä Laitilan ja Mynämäen välille. Veijo Kaitanen pitää kuitenkin todennäköisenä, että tällä välillä on jo keskiaikana ollut jonkinlainen kulku-ura.