Huippujuttu

Pääsiäistapoja

Pääsiäiseen on jo kauan liitetty monia tapoja ja hahmoja, jotka on myöhemmin ryövätty suklaatehtaiden mannekiineiksi. Mutta mistä nämä tavat ja hahmot ovat saaneet alkunsa?

Pääsiäispupu: Pääsiäispupu tuo aina pääsiäisen aikaan lapsille suklaamunia ainakin Amerikassa ja jossain päin Eurooppaakin Usein Pääsiäispupu piilottaa munat, joita lapset sitten etsivät. Suomessa tällainen ei ole ollut tapana. Pääsiäispupu ei muuallakaan aina tuo munia. Sveitsissä niitä tuo käki ja Saksan joissain osissa hanhi, kettu tai haikara. Pääsiäispupu perustuu esikristillisiin hedelmällisyysmyytteihin, jonka kirkko on myöhemmin varastanut.

Pääsiäismuna: Pääsiäismuna on koristeltu muna tai suklaamuna. Nykyään pääsiäismunalla tarkoitetaan erityisesti suklaamunia, vaikka ne olivat alun perin vain maalattuja munia. Munat ovat kristinuskoa vanhempi perinne, ja ne liittyvät pääsiäispupun tavoin hedelmällisyyteen. Munat symboloivat myös ikuista elämää. Erityisen kuuluisiksi pääsiäismuniksi ovat päässeet Fabergeen munat, joita Venäjän keisariperhe sai pääsiäisin lahjaksi ja jotka oli tehty kullasta ja muista jalometalleista.

Pajunoksat: Paju on pääsiäisen aikoihin kukintonsa saava kasvi. Sen kukintoja sanotaan pajunkissoiksi. Pajunoksia koristellaan useissa kouluissa ja päiväkodeissa ja niitä käytetään virpomiseen. Pajunoksat rinnastetaan palmunlehviin, joita ihmiset laittoivat Jeesuksen eteen palmusunnuntaina.

Trullit: Trullit eli pääsiäisnoidat ovat noidiksi pukeutuneita lapsia, jotka kulkevat palmusunnuntaina "virpomassa". Alun perin trullit olivat noitia, jotka lankalauantaina hyökkäsivät navettoihin ja veivät talon karjaonnen leikkaamalla karjasta karvoja ja nahanpaloja. Trullit kuitenkin sekoittuivat palmusunnuntain virpomisperinteeseen, ja näin syntyi palmusunnuntain virpovat trullit.

Virvonta: Virpomisella tarkoitetaan

talosta taloon kiertämistä ja siunaamista. Monet lapset ovat tehneet tätä, mutteivät aina hyvää hyvyyttään vaan useimmiten ihan ahneuttaan, koska jossain vaiheessa tähän tapaan liittyi palkan saanti, joka usein on makeisia. Monelle on tuttu loru "Virvon, varvon tuoreeks, terveeks tulevaks vuueks. Vitsa sulle, palkka mulle".

Rairuoho: Rairuoho on kasvi, joka tunnetaan nopeasta kasvustaan. Nopean kasvunsa vuoksi se on päässyt uuden elämän symboliksi. Rairuoho kasvaa hyviin mittoihin jo viikossa, kunhan alusta on kostea.

Pääsiäiskokko: Pääsiäiskokko poltetaan lankalauantaina pahojen henkien karkottamiseksi. Tapaa esiintyy Suomessa lähinnä Pohjanmaalla. Lisäksi sitä harrastetaan Saksassa, Hollannissa, Tanskassa ja Ruotsissa, missä ammutaan myös henkiä karkottavia ilotulitteita.

Mämmi: Mämmi on makea perinneruoka joka valmistetaan vedestä, maltaista ja ruisjauhoista ja jonka lisänä tarjotaan kermaa ja sokeria. Moni nykypäivän koululaisista ei tunnu pitävän mämmistä varmaankin sen värin takia.

Baba: Baba on venäläinen pääsiäisleipä, joka valmistetaan vehnäleipätaikinasta.

Kulitsa: Kulitsa on ortodoksien pääsiäisperiteisiin kuuluva hiivataikinasta tehty vehnänen. Sen pintaan muodostetaan taikinasta kyrilliset kirjaimet XB (latinalaisittain HV), jotka tulevat sanoista "Kristus on ylösnoussut", ja kirjainten ympärille painellaan rusinoita, jotka ovat kärsimyksen vertauskuva.

Pasha: Pasha on rahkasta valmistettava ortodoksien pääsiäisruokalaji. Pashan valmistukseen tarvitaan sideharsolla vuorattu pashamuotti. Pashan alkuperäisessä valmistuksessa ideana oli käyttää kaikki paastonaikana käyttämättömäksi jäänyt maito ja maitotuotteet.

Pääsiäisnäytelmä: Pääsiäisnäytelmä eli passiodraama on Kristuksen kärsimyksestä kertova näytelmä, joka on tullut suosituksi Suomessakin 1990-luvulla. Tunnetuin pääsiäisnäytelmä esitetään Baijerissa Oberammergaussa, jossa se esitetään kymmenen vuoden välein koko kesän.

E.K.

Huippujuttu

Pääsiäisenä kylvetään rairuohoa ja syödään suklaamunia

Tänä vuonna pääsiäinen oli poikkeuksellisen aikaisin. Tämän vuoden kalenterissa on muutakin poikkeuksellista, kuten se, että vappupäivä ja helatorstai osuvat samaan päivään, samoin Runebergin päivä ja laskiaistiistai. Lisäksi tässä vuodessa on vielä ylimääräinen päivä, karkauspäivä.

Pääsiäiseen liitetään monia perinteitä, kuten rairuohon kylväminen, pääsiäismunien kätkeminen, pääsiäisnoitien tarinoiden kertominen ja mämmin syöminen maidon tai kerman kera.

Kristillisesti tärkeä juhlapyhä, jolloin Jeesus kuoli, on menettämässä todellisen juhlimisen syyn. Kaupat ovat tehneet pääsiäisestä kaupallisen juhlan: monta viikkoa ennen keltaisen pörröiset pääsiäistiput, posliiniset pupujussit ja Kyöpelinvuori-suklaamunat ilmestyvät kuin ilman syytä kauppojen hyllyille. Ihmetyttää, kuka ostaa pääsiäiskamaa helmikuussa, kun normaalisti pääsiäinen on vasta huhtikuussa.

Kun näkee itse kylvämänsä rairuohon putkahtavan mullan läpi valoon, saa iloisen mieleen itsellekin. Kevät on tullut, kun jo rairuohotkin itävät.

Huippujuttu teki gallupin pääsiäisestä ja kyseli koulun oppilailta heidän pääsiäisperinteistään.

1. Onko teillä kotona pääsiäiseen liittyviä perinteitä? Jos on, niin mitä?

2. Onko pääsiäisestä tullut kaupallinen juhlapyhä?

3. Mitä teit pääsiäislomalla?

Emma Mikola 7.e ja Jonna Linkki 7.f

1. Mämmiä syödään kotona ja varmaan kylvetään rairuohoa.

2. Ei ole.

3. En mitään erikoista

Harri Vuoti 8.f

1. Syödään mämmiä ja suklaamunia.

2. On.

3. Jouduin menemään kirkkoon.

Juho Tuominen 8.f

1. Ei mämmiä, se on pahaa! Suklaamunat ovat nam! Vähintään kaksi rairuohoa kylvetään.

2. On, koska ihmiset ostavat hulluna kaikkea juuri pääsiäisenä.

3. Olin kotona.

E.H.